28.10.2011

The Iconwines Tasting

Iconwines is a special wine tasting that is carried out once in year in Helsinki within Cultural Center of Sofia. Sofia is a place for people to meet and slow down. Metropolitan Ambrosius is a host for a small group of persons who will gather together to have multicultural meeting with icons and iconwines around the world. Iconwines represents absolut top of the wines in certain country. Low profile and independent prestige earned by critics outside builts the image of icons. Most important is the wine itself, its excellence and upright.


This autumn it was time for special and premium red wines from Chile to meet at table. Wines had origins from different wine valleys of Chile. They differ with terroirs and grapes, some are varietal and some blends.


The wines are tasted half blinded. Tasters know what wines are involved but not their order.


Metropolitan Ambrosius and Erkki Naski, head of Wine of the Year contest in Finland, are concentrated to judge the wines.

Wine journalists, Pekka Suora and Seppo Määttänen, have found some pleasant and mouthfilling wine according to their look.

Lota/Maipo (91,2 points), La Cumbre/Aconcagua (90,5 points) and Protegido/Maipo (90,4) were three best wines among Chilean quality wines in this very even tasting. Others were Kankana/Elqui, Ocio/Casablanca, MicroTerroir/Colchagua, Don Melchor/Maipo, Cenit/Colchagua, Tara-Pakay/Maipo, Parras Viejas/ Colchagua, Manso De Velasco/Curico and Tierras Moradas/Maule.

Lota, a blend of Cabernet Sauvignon and Merlot, was primus inter pares within these ultra premium wines from Chile. Color was almost black and the aromas displayed blackberry and plums. Wine was full-bodied, complex, very balanced and full of flavours. Wineman Heikki Remes.


23.10.2011

Viinikurssi 2/8. Valkoiset rypäleet ja valkoviinit. Viinin arviointi. Juustot ja viini. 23.10.2011

Kurssin toisessa osassa perehdymme valkoisiin rypäleisiin ja niistä puristettuihin viineihin. Perehtymällä aluksi vaikka kolmeen eri valkoiseen rypäleeseen pääset paremmin perille valkoviinien luonteista ja eroavuuksista. Yksinkertaisimmillaan valkoviinit tehdään keräämällä kypsät rypäleet, lajittelemalla sekä murskaamalla ne ja käyttämällä viinimehu viiniksi. Keskitäyteläiset valkoviinit ovat tasapainoisia ja luonteeltaan usein hedelmäisiä. Rypäleet on poimittu kypsempinä, eikä valmiissa viinissä ei ole enää sokeria. Viinit ovat harvemmin tammikäsiteltyjä tai voimakkaita, ja usein ne ovat myös tuoreina juotavia. Viinien kanssa tarjottavia ruokia ovat tyypillisimmällään raikkaan makuiset ruoat, kuten salaatit, haudutettu kala, äyriäisruoat sekä vaalea liha.
Täyteläiset valkoviinit valmistetaan kypsistä rypäleistä, jolloin viini on täyteläisen ja rehevän makuista. Viini kypsytetään usein pitkään tammitynnyreissä, jolloin siihen saadaan voimakasta hedelmäisyyttä ja vaniljanmakua. Täyteläisten valkoviinien kanssa maistuvat parhaiten runsaan makuiset, rasvaiset kalaruoat. Myös äyriäiset ja vaalea liha sopivat kyseisille viineille.

Chardonnay on valkoinen rypälevaltias
Lasillisesta Chardonnayta voi löytää kirkkaan, vihertävän ojenkeltaisen vivahteen tai syvän kullankeltaisen värisävyn. Tuoksut tuovat mieleen kevyen sitrusmaisen hedelmäisyyden. Viinin aromit voivat vaihdella miedon pähkinäisestä runsaan hedelmäiseen ja savuiseen tammeen.
Chardonnay -rypäleet ovat suuria ja paksukuorisia. Niistä löytyy hapokkuutta ja paljon uutosta. Helppo viljeltävyys ja sadon runsas tekevät muuntautumiskykyisestä Chardonnaysta viininviljelijöiden suosikin kaikkialla viinimaailmassa. Viinin valmistuksessa se taipuu helposti kellarimestarin toiveisiin.
Chardonnayn aromeissa voi aistia omenaa, pähkinää ja hedelmää. Parhaimmat chardonnay -viinit kestävät pitkää varastointia ja sopivat hyvin tammitynnyrikypsytykseen. Tällöin viinistä löytyy myös tammen, vaniljan sekä mausteiden aromeja. Chardonnay -viineissä on moniulotteisuutta, teräksistä tiukkuutta, täyteläistä hedelmäisyyttä ja pehmeyttä. Ne maistuvat reheviltä sekä voimakkailta ja ovat usein kohtalaisen alkoholipitoisia.

Sauvignon blanc on raikas ja aromikas rypäle
Kesäinen, vihreänkeltainen ja kuiva sauvignon blanc yllättää rikkaalla aromikkuudellaan. Tuoksusta on aistittavissa selvää yrttisyyttä ja hillittyä mustaherukkaisuutta. Mausta löytyy täyteen pakattua, pirteää happoisuutta ja tasapainoista hedelmäisyyttä.
Sauvignon Blancin rypäleet ovat kooltaan pieniä, ja niiden paksun kuoren alle on varastoitunut runsaasti aromeja sekä happoja. Lajike tuottaa runsaan sadon ja viihtyy erityisen hyvin viileässä ilmanalassa. Siellä sen parhaimmat ominaisuudet tulevat viinissä oivallisesti esille. Viinien alkoholipitoisuus voi nousta kohtuullisen korkeaksi. Sauvignon blanc -viineistä mielenkiintoisimpia ja nautittavimpia ovat erityisesti nuoret vuosikerrat. Viinejä ei kannata varastoida, sillä tuoreena niiden maku on hedelmäisimmillään ja raikkaimmillaan.
Mustaherukka, karviainen ja ruoho ovat tyypillisimmät Sauvignon Blanciin liitettävät aromit. Viinin tuoksussa voi havaita myös mausteisuutta ja pähkinää. Luonteenomaisin piirre viineissä on niiden pirteä hapokkuus. Sopivaan hedelmäisyyteen yhdistettynä sauvignon blanc -viinit tasapainottuvat pirteän raikkaiksi sekä hienostuneen eleganteiksi aromipommeiksi.

Rieslingissä on moni-ilmeisyyttä ja kerroksellisuutta
Riesling -viinit ovat nyt suosittuja. Rypäleen jäljittelemättömät ominaisuudet yhdistettynä kasvupaikan maaperään tuottavat vertaansa vailla olevan makunautinnon. Hienostunut hedelmäisyys ja selkeä mineraalisuus paljastavat kerroksittaisia makuvivahteita, joissa on uskomaton raikkaus sekä pitkä jälkimaku.
Riesling on niitä harvoja rypäleitä, jossa voi nauttia rypäleen puhtaasta, omasta mausta. Maussa tulevat hyvin esille kasvupaikan maaperän ominaisuudet ja rypäleen oma persoonallisuus. Rypälettä käytetään harvoin viinisekoituksissa. Valmistusvaiheessa käytettävä tammikypsytys on hyvin harvinaista Rieslingin kohdalla.
Riesling on pienikokoinen, kellanvihreä rypäle, joka sisältää paljon happoja, aromiaineita sekä sokeria. Rypäle kypsyy myöhään ja viihtyy parhaiten viileimmillä kasvualueilla. Rieslingistä saadaan kuivia sekä makeita viinejä joille on ominaista voimakkuus sekä runsaat tuoksu- ja makuvivahteet. Viinit ovat täyteläisiä ja omaavat korkean happopitoisuuden rypäleiden viileän kasvupaikan ansioista. Rieslingin alkoholipitoisuus jää usein hyvinkin alhaiseksi. Viinit ikääntyvät huomattavan hyvin ja niissä säilyy viinille ominainen raikkaus. Rieslingistä tuotetaan myös hienoja makeita jälkiruokaviinejä, joiden huippua edustaa eiswein, jäisistä rypäleitä tehty hyvin makea sekä aromaattinen viini.
Rieslingille tyypillisiä aromeja ovat kukkaisuus, hedelmäisyys sekä voimakas mineraalisuus, joka ilmenee mm. petroolimaisena aromina. Ikääntyessä viiniin liittyy myös persikkaisia sekä hunajaisia piirteitä.

Mika Vanne on Suomen arvostetuimpia viini-ihmisiä ja perehtynyt erityisesti viinin aistinvaraiseen arviointiin. Mikalle tuntoaisti on viime aikoina alkanut olla entistä enemmän se, joka tuo viineistä eniten asioita esille.

Viinilasillisen arvioinnissa on haastetta
Viinin arviointi vaatii keskittymistä, eikä sen oppimisessa ole oikotietä. Yksinkertaisimmillaan kyse on värin, tuoksujen ja makujen tunnistamisesta. Vain viiniä tuoksuttamalla ja maistelemalla viinin salat aukeavat. Eri rypälelajien ominaisuuksien tunnistaminen on yksi avain asiaan.
Väri kertoo viinin lajista, kunnosta ja iästä. Valkoviinissä lähes värittömät tai vihreät värisävyt viestittävät viinin nuoruudesta tai yrttisyydestä. Viinin vanhetessa väri kehittyy vaalean- tai kullankeltaiseksi. Väriin voi vaikuttaa myös rypälelaji, viinin jäännössokeri ja kypsytyksen tuomat värisävyt.
Viinin tuoksujen kohdalla on hyvä pysähtyä. Tuoksujen merkitys viiniä arvioitaessa on paljon suurempi kuin makujen. Tuoksu kulkee nenäonteloon, jossa aistiminen tapahtuu lukuisten hajureseptorien sekä -epiteelin kautta otsalohkossa sijaitsevaan hajuaivokuoreen. Tuoksut välittävät vaikutelman viinin voimakkuudesta, kehittyneisyydestä ja erilaisista aromeista.
Maistaminen on yksilöllistä. Maku muodostuu viinin hapokkuudesta sekä hedelmäisyyden ja sokerin yhdistelmästä. Maku kertoo viinin aromikkuudesta, täyteläisyydestä sekä alkoholin määrästä. Maistamisessa yli puolet on haistamista, kun viinin aromiyhdisteet vapautuvat suussa ja kulkeutuvat nielun kautta nenään hajuepiteelille välittäen hajuaistimuksen. Näin maku vahvistaa tuoksun aiemmin luomaa ennakkokäsitystä. Kieli erottaa viisi makuaistimusta, makean, suolaisen, happaman, karvaan ja umamin.

Viinilasillinen:
Tosti Asti. Italia. Alko nro 8776. Hinta 9,98. Sokeria 95g/l.
Keltainen, rusinan ja hedelmän tuoksuinen, maultaan makea sekä hapokas viini. Alkoholia 7,5 %.
Black Tower Classic Riesling. Saksa, Pfalz 2010. Alko nro 587777. Sokeria 14g/l.
Kalpean keltainen, hedelmäisen tuoksuinen viini, jonka maku on puolikuiva, hapokas sekä omenainen.
Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc. Ranska 2009. Alko nro 506137. Hinta 7,98.
Vaaleankeltainen, herukkainen viini, jonka kuiva maku on sitruksinen, yrttinen ja aromikas.
Equinox Viognier. Usa, Kalifornia 2009. Alko nro 514977. Hinta 9,99. Sokeria 6g/l.
Vaaleankeltainen, hennon ananaksinen ja kukkainen viini, jonka maku on parfyyminen ja hennon hapokas.
Bianco di Custoza Terre in Fiore. Italia, Veneto 2010. Alko nro 548937. Hinta 8,97. Sokeria 7g/l.
Oljenkeltainen, aromaattisen tuoksuinen luomuviini, jonka kuiva maku on intensiivinen, pirteä ja tasapainoinen.
Isabelo Chardonnay. Etelä-Afrikka, Western Cape 2010. Alko nro 515414. Hinta 4,98.
Keltainen, hennon sitruksinen ja maultaan vaniljainen, tamminen sekä keskihapokas viini.
Graham’s Late Bottled Vintage Port. Portugali, Douro 2005. Alko nro 3295. Hinta 19,98. Sokeria 110 g/l.
Tummanpunainen, mustikkainen sekä lämmin tuoksu ja makean, yrttisen sekä mausteisen makuinen portviini.

Juustojen ja viinien liitto ratkeaa maistelemalla
Juustoihin tutustuminen onnistuu vain niitä maistelemalla, jolloin maku kehittyy ja eri juustolaatujen makuvivahteet tulevat tutuksi. Juustot ja viinit maistuvat hyvin erikseen, mutta yhtä aikaa nautittuna niiden harmoninen liitto tarjoaa vivahteikkaita makuelämyksiä. Viinejä valittaessa on hyvä muistaa, että saman viinin maku muuttuu paljonkin sen mukaan, minkä juuston kanssa sitä nautitaan. Mikäli juustossa on paljon hapokkuutta, se hävittää viinin hapokkuutta ja saa viinin maistumaan pehmeämmältä. Jos juustolla on suuri rasvapitoisuus tai happamuus, sen taittamiseen tarvitaan hapokasta viiniä. Suolaisen juuston ja tanniinisen viinin yhteen sovittamista on syytä välttää, sillä niiden makumaailmat törmäävät toisiinsa.
Perinteiset, yhteensopivat juuston ja viinin parit ovat rakentuneet paikallisista ruokakokeiluista. Monesti taustalla ovat toisiaan täydentävät elementit, kuten vuohenjuuston ja sauvignon blanc -viinin hapokkuuden harmonia. Toistensa vastakohdat, kuten suolainen ja makea, viihtyvät yllättävän hyvin yhdessä. Tämän maistaa, kun tarjoaa sinihomejuuston kanssa makeaa viiniä. Monessa tapauksessa valkoviinin hapokkuus ja hedelmäisyys tekevät siitä punaviiniä maistuvamman valinnan. Juustopöytään kannattaa sijoittaa ainakin aromikas, kuiva tai puolikuiva valkoviini, sekä keskitäyteläinen, pehmeän hedelmäinen punaviini. Mahdollisuuksien mukaan pöytään nostetaan vielä makea valkoviini tai väkevöity viini. Mikäli haetaan yhtä viiniä juustoille, niin ratkaisu löytyy makean täyteläisistä, voimakkaista sekä hapokkaista väkevöidyistä viineistä.

Ps. Kerro mielipiteesi viinikurssistamme. Mikäli haluat kommentoida tai esittää kysymyksiä, niin klikkaa juttuamme sen otsikkoriviltä. Voit kertoa ajatuksesi jutun lopun Kerro mielipiteesi -osioon.
Viiniterveisin Heikki, viinimies Juankoskelta.
Teksti: Heikki Remes
Viini- ja ruokakuvat: Eeva ja Heikki Remes

Punajuuri ja vuohenjuusto maistuvat yhdessä.

Syksyllä nuorten punajuurien mehukkuus on herkullisimmillaan, ja heti maasta noston jälkeen ne kypsyvät nopeasti. Punajuurikas sisältää paljon luonnonsokeria. Se on myös hyvä kaliumin, foolihappojen ja raudan lähde. Pieni määrä sitruunan mehua terävöittää mukavasti punaisen juureksen makean pyöreää makua.


Punajuuri ja vuohenjuusto:
2 kypsää punajuurta
100 g vuohenjuustoa
½ dl pinjansiemeniä
3 rkl tuoreita yrttejä(timjamia)
tuoresalaattia

Kastike:
1 rkl sitruunan mehua
2 rkl rypsiöljyä
1,5 tl sokeria
½ tl suolaa
pippuria

Pese ja harjaa punajuuret huolellisesti ja keitä ne kuorineen. Juurekset säilyttävät mehukkuutensa kun keittämisen ajaksi jättää pienen varsikannan ja juuren paikoilleen. Pieni määrä etikkaa keitinvedessä saa punajuurien helakan värin säilymään. Juurekset ovat täysin kypsiä pitkän, 1,5‒2 tunnin keittoajan jälkeen. Keittämisen jälkeen kasta kypsät punajuuret kylmään veteen, jolloin niiden kuoret irtoavat helposti kädessä pyöräyttämällä
Paahda kuivalla Teflon pannulla pinjansiemenet kauniin ruskeiksi. Tee myös salaattikastike valmiiksi. Leikkaa kylmät punajuuret lohkoiksi. Nosta punajuurilohkot ja vuohenjuustopalat revittyjen salaatin lehtien päälle. Mausta ja koristele pinjansiemenillä, yrteillä ja ripauksella salaattikastiketta. Kokoa salaattilautanen juuri ennen tarjoilua, sillä punajuuri värjää nopeasti muut ainesosat.

Kuiva ja hapokas valkoviini maistuu vuohenjuuston kanssa.
Vuohenjuuston voimakas maku, sen rasvaisuus ja happamuus vaativat viiniltä paljon. Jotta viini toimisi sen kanssa, tulisi viinistä löytyä riittävää hapokkuutta, hedelmäisyyttä sekä raikkautta. Perinteinen viinivalinta vuohenjuuston kanssa tarjottavaksi on sauvignon blanc. Viinin hapokkuus ja yrttiset aromit pehmentävät juuston makua juuri sopivasti. Vuohenjuuston lisäksi salaatissa korostuvat yrttien ja pähkinäisten pinjansiementen selkeät maut. Myös niiden makuihin Sauvignon Blanc -rypäleen aromit sopivat luontevasti.

15.10.2011

Saksan ilta Juankoskella lokakuussa 2011

Koillis-Savon Kansalaisopiston ruoka- ja viinikurssilla Juankoskella vietettiin Saksan iltaa saksalaisten ruokien ja viinien parissa. Satu ja Kari Tuppuraiselle maan ruokakulttuuri on tuttu, ja heidän ohjeiden mukaan kurssilaiset valmistivat maukkaan menun. Erityisenä teemana oli käyttää lähellä tuotettuja luonnonmukaisia raaka-aineita.

Alkupalalautasen Kari rakensi kahdesta juustosta ja lihaleikkeleistä sekä viimeisteli makukokonaisuuden aromikkailla hilloilla. Ruoka-aineet löytyivät Kuopion kauppahallista.


Ja näin alkupalalautanen asettautui Sadun kattamaan tyyliteltyyn ruokapöytään.

Pääruoassa sai jatkoa saksalaisen keittiön yksi perusraaka-aine, porsas. Seppo näyttää kuinka porsaan sisäfile aukeaa leikkaamalla levyksi. Sisälle laitetaan täyteaineeksi juustoa, mausteita ja suolakurkkua. Liharuoan raaka-aineet löytyivät, teeman mukaisesti, Terhontorin lähikaupasta.

Timo viimeistelee täytetyn porsaan sisäfileen pekonisiivuilla, ja kertaa ruoan valmistusohjeen.

Täytetty porsaan sisäfile (4 annosta)
1 kpl possun sisäfile
2 pkt pekonisiivuja
200 g maustettua tuorejuustoa, (pippuri/aur.kuiv.tom/chili)
50 g suolakurkkua
Dijon-sinappia
pippuria, suolaa
cocktail-tikkuja
Leikkaa possun file leveäksi ja täytä täyteaineilla. Kiedo file kokoon rullaksi. Kiedo pekoniviipaleet rullan ympärille ja kiinnitä tikuilla. Paista käärylettä 5 min paistinpannulla, niin että se saa kauniin ruskehtavan värin. Laita filerulla uuniin, +175 astetta ja 40 minuuttia. Anna fileen asettua, kääri folion sisälle. Tarjoa lisukkeina aitoja etelä-saksalaisia perunaohukaisia, Reiberdatschi sekä paistettua sipulia ja hapankaalia.

”Reiberdatschi” Perunaohukainen (Kartoffelpuffer)
750 g perunoita
1 sipulia
suolaa
2 munaa
1 rkl jauhoja
öljyä ja voita paistamiseen
Varaa perunoita n. 2/hlö, suhteuta muut ainekset sopiviksi.
Kuori perunat, raasta ja purista niitä liika neste pois. Kuori ja raasta sipulit. Laita raasteet kulhoon, lisää suola, munat, jauhot ja sekoita. Muovaa käsin pieniä ohukaisia. Paista pannulla rapeiksi voi-öljyseoksessa.

Jälkiruoka, Keisarilliset pannukakut (Kaiserschmarrn), huipensi makumatkan. Merja ja Sari rakentavat keisarin sekasotkua, josta rakentui maittava päätös illan menuun, vaikka jälkiruoan ohje itävaltalainen onkin.

Keisarilliset pannukakut, Kaiserschmarrn, eli keisarin sekasotku (4 annosta)
2½ dl maitoa
150 g vehnäjauhoja
suolaa
4 munan keltuaista
4 munan valkuaista
½ dl sokeria
60 g voita
½ dl rusinoita
4 rkl rommia
tomusokeria johon on lisätty vähän vaniljasokeria
Sekoita ensin maito, vehnäjauhot, suola ja munakeltuaiset taikinaksi. Vatkaa valkuaiset sekä sokeri vaahdoksi ja lisää sitten taikinaan. Lisää rusinat ja rommi. Letut paistetaan kuumassa pannussa aika paksuiksi ja ne revitään haarukalla noin 3 cm kokoisiksi paloiksi. Ripottele tomusokeria lettujen päälle ja tarjoa hillon kanssa.

Viinilasillinen:
Deinhard Rosé de Blanc et Noir. Saksa. Alko nro 595887. Hinta 7,88. Sokeria 40g/l.
Vaaleanpunainen, makean marjaisa, mansikkainen tuoksu ja maultaan puolikuiva sekä keskihapokas kuohuviini.
Lind Gewürztraminer Trocken Spätlese QmP. Saksa Pfalz 2010. Alko nro 7781. Hinta 12,18. Sokeria 5g/l.
Sitruunankeltainen, savuisen ja yrttisen tuoksuinen sekä maultaan kuiva, keskitäyteläinen ja mausteinen luomuviini
Black Tower Dornfelder Pinot Noir. Saksa, Pfalz 2010. Alko nro 451467. Hinta 8,98. Sokeria 12g/l.
Punainen, keskisyvän värinen, marjaisan tuoksuinen viini, jolla vähätanniininen, pehmeä ja puolikuiva maku.
Kendersmanns Organically Grown. Saksa, Rheinhessen 2010. Alko 583347. Hinta 7,98. Sokeria 14g/l.
Vaaleanvihertävä, kevyen hedelmäinen luomuviini, jonka puolikuiva maku on hennon yrttinen. Sekoiteviini.
Black Tower Riesling Gewürtztraminer. Saksa, Pfalz 2010. Alko nro Sokeria 14g/l. Myynnissä 31.10.2011
Kalpean keltainen, kukkaisen tuoksuinen viini, jonka maku on puolikuiva, hyvin aromikas sekä vivahteikas.
Lergenmüller Angiolino Spätburgunder. Saksa 2009. Hinta 463467. Hinta 15,90.
Punainen, tuoreen marjainen ja kirsikkainen sekä maultaan keskitäyteläinen, kuiva, mausteinen ja lämmin viini.
Black Tower Rivaner. Saksa, Rheinhessen 2010. Alko nro 7934. Hinta 7,98. Sokeria 40g/l.
Vaaleankeltainen, makean hedelmäinen, puolimakea, kukkea sekä hedelmäinen, keskihapokas ja kukkainen maku.
Kendermanns Eiswein. Saksa, Rheinhessen 2009. Alko nro 940294. Hinta 18,74/0,375L. Sokeria 130 g/l.
Vaaleankeltainen, monimuotoinen, hunajainen tuoksu ja makea, rusinainen, karamellinen maku. Alkoholia 9,5 %.

Illan yllätysvieras, Savokalasta haaviin tarttunut sampi, toi lisähaastetta lähes kaiken osaaville kurssilaisille.

Ensitutustumisen ja pienen ihmettelyn jälkeen Raimo herrasmiehenä auttoi vieraalta "päällystakin" pois.

Eipä aikaakaan, kun Asko laittoi runsaassa suolassa hetken levähtäneet sammen fileet savupönttöön.

Loppuillasta kurssilaiset totesivat vieraan maistuvaksi kumppaniksi, ja niinpä se katosikin savustettuna parempiin suihin. Sammen lisukkeina käytettiin suolakurkkua, hieman smetanaa sekä hunajaa ja aromikas appelsiinikastike.
Kurssiterveisin Heikki. Jawohl.

4.10.2011

CHILEN ILTA JUANKOSKELLA SYYSKUUSSA 2011

Koillis-Savon Kansalaisopiston Juankosken ruoka- ja viinikurssi käynnistyi tuttuun tapaan iloisesti ja maukkaasti. Tänä kautena kurssilla keskitytään eri viinimaihin ja niiden ruokiin. Chile oli ensimmäisenä vuorossa.


Illan aikana perehdyttiin Chilen maantieteellisiin taustoihin ja niiden vaikutuksiin maan viineihin.
Samoin maisteltiin Chilen eri viinilaaksoissa tehtyjä viinejä ja arvioitiin niiden ominaispiirteitä.

Osallistujat jakautuivat tuttuun tapaan pieniin porukoihin, jossa Timo, Petri, Pentti ja Raimo keskittyivät alkuruoan tekemiseen avocadosta ja kylmäsavulohesta.

Ja hetken uurastuksena miehet loihtivat maistuvat ja näyttävät alkupalalautaset.

Toinen miesporukka, Seppo, Asko ja Kari keskittyivät pääruoan tekemiseen. Heillä oli työn alla fasaani.

Miesten lopputulos, fasaanimousse punasipulilla ja karpalohillolla, oli maukas ja näyttävä kokonaisuus.

Vaan eipä Sadun, Pirjon, Sarin ja Päivin iloinen kokkailu jäänyt yhtään miehisten ruokien varjoon.

Sillä naisten elegantti ote näkyi ja maistui jälkiruoassa, jossa syksyisestä puolukasta oli loihdittu ihastuttava puolukkaparfait.

Viinilasillinen
Kylmäsavulohen ja avokadon perinteiseksi viinikumppaniksi valittiin vaihtoehtoja viinialueiden, rypäleiden kasvupaikan tai tammisuuden mukaan.
Värit ja maut yhdistivät fasaanimoussen ja sen kanssa tarjottavat viinisuolaheinän ja punasipuli-karpalohillokkeen pinot noir -viinien heleänpunaiseen väriin. Punaviinin marjaisuus sekä yrttisyys toimivat hyvin fasaanimoussen pehmeän ja persiljaisen maun kanssa
Parfaitin perusmaku on makea ja kermainen, ja sille valittiin makeita viinivaihtoehtoja, joissa viinin makeus saa ruoan maistumaan kuivemmalta ja kokonaisuuden tasapainoiselta.

Mayu Reserva Carmenère. Chile, Elqui Valley 2007. Alko nro 401557. Hinta 13,37.
Tummanpunainen, voimakkaan aromaattinen, marjaisa viini, jonka maku on mausteinen, lämmin ja voimakas.
Tarapacá Brut Sparkling (Chardonnay, PN, SB). Chile, Casablanca 2009. Alko nro 575517. Hinta 9,28.
Vaaleankeltainen, sitruksinen, omenainen ja maultaan erittäin kuiva, hennon mineraalinen ja raikas.
Frontera Chardonnay. Chile, Central Valley 2010. Alko nro 8106. Hinta 6,58.
Keltainen, trooppisen hedelmäinen viini. jonka maussa on hapokkuutta ja hentoa tammisuutta.
Cono Sur Pinot Noir. Chile, Central Valley 2010. Alko nro 466647. Hinta 8,98.
Punainen, marjainen ja maultaan keskitäyteläinen, mausteinen sekä paahteinen.
Castillo de Molina Reserva. Chile 2009. Alko nro 492388. Hinta 9,99.
Tummanpunainen, mustaherukkainen viini, jonka maku on mausteinen, täyteläinen, lämmin ja pitkä.
Valdivieso Moscato. Chile. Alko nro 8931. Hinta 7,98.
Keltainen, aprikoosinen ja maultaan puolikuiva, keskihapokas sekä hennon rusinainen kuohuviini.
Concha y Toro Late Harvest Sauvignon Blanc. Chile, Maule 2004. Ravintolamyynti. Hinta 10,00.
Kullankeltainen, eksoottisen hedelmäinen ja mausteinen makea viini, jonka maku on kevyt ja hunajainen.

Datomik