Uunipihvi on helpoin ja maukkain syysruoka

Uunipihvi on sinun juttusi, mikäli syystyöt puutarhalla pitävät sinut kiireisenä, ja toisaalta haluat samanaikaisesti päteä ruoan kanssa. Sadon noston ohessa kuori puutarhan juureksia ja laita ne pataan kevyesti maustettujen pihvilihojen kanssa. Pataruokiin käyvät lihojen edullisetkin osat. Niiden sideaineet ja pehmeä rasva antavat makuun täyteläisyyttä. Uunissa pitkään muhineessa padassa syksyn sato maistuu runsaimmillaan. Mikäli haluat hieman juhlistaa ruokatarjontaa, niin punajuuririsotto ja maustevoi punaviinin kanssa rakentavat maukkaan aterian syyspäivän kunniaksi.

Yksinkertaista ja hyvää; padassa hautuneita juureksia, lihaa punajuuririsoton ja maustevoin kanssa.

Uunipihvi neljälle:
neljä porsaan (kassler), naudan (entrecôte) tai lampaan pihviä lavasta, etuselästa tai ulkofileestä
3 pientä naurista
3 porkkanaa
3 sipulia
1 palsternakkaa
voita
2 tl suolaa
hieman rouhittua mustapippuria
2 laakerinlehteä
hieman tummaa siirappia
timjamia, salviaa

Mausta lihat suolalla ja pippurirouheella. Kuori ja lohko juurekset isoiksi kuutioiksi. Laita padan pohjalle hieman voita ja siirrä kasvikset pataan. Mausta kasvikset suolalla ja tilkalla siirappia, sekä laita mukaan laakerinlehdet. Nosta päälle pihvilihat ja kaada pataan vettä sekä hieman rypsiöljyä. Lihat ja kasvikset saavat kypsyä ja hautua padassa kannen alla 170 asteessa noin kaksi tuntia. Lisää vettä tarvittaessa, niin ettei pata pääse kuivumaan. Mikäli haluat ruoka-annokselle vivahteikkuutta ja väriä tarjoa lisänä punajuuririsottoa sekä maustevoita. Rapea vaalea maalaisleipä ja lasillinen hedelmäistä punaviiniä täydentävät aterian.
 

Punajuuririsotto:
150 g punajuurta
2 sipulia
1 rkl voita
2 rkl oliiviöljyä
2,5 dl risottoriisiä
5 dl kasvislientä
mustapippuria

Kuori punajuuret ja raasta karkeaksi raasteeksi. Kuori ja silppua sipulit. Kuullotta punajuuret ja sipuli pannussa voin ja öljyn seoksessa. Lisää sekaan risottoriisit ja anna kuullottua muutaman minuutin ajan. Lisää kasvislientä vähitellen kattilaan koko ajan hämmentäen. Hämmennä risottoa kypsentämisen aikana niin ettei se tartu kiinni kattilaan. Risoton kypsentäminen kestää noin 20 minuuttia. Mausta lopuksi.

Maustevoi:
100 g voita
kourallinen salvian lehtiä
1 tl vastajauhettua mustapippuria
½ tl suolaa

Hienonna salvian lehdet terävällä veitsellä hienoksi silpuksi. Sekoita silppu huoneenlämpöiseen voihin. Aseta maustevoi folion päälle, muotoile pötköksi ja laita pakasteen muutamaksi tunniksi.

Pataruoka kaipaa kumppanikseen maanläheistä, rehtiä punaviiniä
Runsaanmakuinen pataruoka ja siinä maukkaiksi kypsyneet, pehmeät juurekset maistuvat keskitäyteläisten ja lievästi tanniinisten punaviinien kanssa. Käsinpoimitut rypäleet viiniin tulevat arvostetulta Margaret Riverin viinialueelta Wilyabrup-joen varrelta. Intian Valtameren läheisyydessä, viileillä alueilla kasvaneet rypäleet kehittyvät hitaammin ja niistä tulee raikkaampia sekä aromaattisempia. Lyhyehkö, vajaan vuoden kypsytys terästankeissa ja tammitynnyreissä antaa viinille vivahteikkuutta, säilyttäen kuitenkin rypäleiden marjaisuuden. Tumman purppuranpunaisen viinin maku tasapainoilee voiman ja pehmeyden välillä. Viini maku on nuorehko sekä mausteinen, tanniinit ovat tasapainoiset ja viini maistuu mukavasti uunipihvin kanssa.


Viinilasillinen:
Breathing Space. Australia, Länsi-Australia 2013. Cabernet S., Shiraz Alko nro 430947. Hinta 12.99.
Tummanpunainen, mustaherukkainen tuoksu ja keskitäyteläinen, mausteinen, pehmeä ja lämmin maku.

Teksti ja kuvat: Heikki Remes
www.viinimies.com

Etikkaiset maustekurkut säilövät sadon talteen

Syksy on kotipuutarhurille kiireistä, mutta samalla antoisaa aikaa. Se huipentuu sadon korjuuseen niin marjatarhassa kuin kasvimaalla. Itsesäilötyt avomaankurkut ovat yksi puutarhurin ylpeyden aiheita. Täytetyt ja kauniit kurkkupurkit todistavat onnistumisesta kasvimaalla ja ennakoivat maistuvia hetkiä kurkkuherkkujen parissa talven aikana.

 
Maustekurkut:
3 kg avomaankurkkuja
mustaherukan lehtiä
tillin kukintoja
3 rkl piparjuuren lastuja

Mausteliemi:
3 l vettä
6 dl väkiviinaetikkaa
3 rkl karkeaa suolaa
2 rkl maustenelikoita
2 rkl valkopippureita
2 rkl sinapinsiemeniä

 
Pese kurkut hyvin ja liota yön yli kylmässä vedessä. Sekoita mausteliemen ainekset keskenään ja kuumenna liemi kiehuvaksi. Anna jäähtyä. Huuhdo herukan lehdet ja tillin kukinnot hyvin. Leikkaa piparjuuresta ohuita lastuja. Jätä osa kurkuista kokonaisiksi ja leikkaa osa viipaleiksi tai siivuiksi säilöntää varten. Valuta kurkut ensin ja lado ne tiiviisti purkkeihin. Laita mustaherukan lehtiä, tillin kukintoja ja piparjuuren lastuja lisämausteiksi ja koristeiksi kerroksittain kurkkujen väliin. Kaada lopuksi jäähtynyt liemi kurkkujen päälle, niin että kurkut peittyvät kokonaan. Säilytä kurkkupurkit viileässä. Kurkut ovat valmiit ja syötävissä muutaman päivän kuluttua.

 
Teksti ja kuvat: Heikki Remes

Kahden maan makuja -kirja on onnen avain

”Onnellisuuden saavuttaa vähin eväin” on Kahden maan makuja -kirjan maukas sanoma. Hyvä ruoka on oiva lähtökohta, josta viini rakentaa nautinnollisen kokonaisuuden. Näistä lähtökohdista kirjassa kerrotaan Italian viineistä suomalaisessa ruokapöydässä, ja tarjotaan kotikokkaajalle ruoka- ja viinitietoutta sekä maukkaita elämyksiä.


Kahden maan makuja -kirja on nyt kansissa ja kirjan painos tulee ulos ja myyntiin syyskuussa.

Italian viinit ovat oleellinen osa kirjan antia, johon paneutuminen on vaatinut tutustumista viinivalikoimaan ja niiden makumaailmaan lukijoiden puolesta!
 
Suomalainen ruoka, tässä siikaa uunissa Luganan kanssa, täydentää Kahden maan makuja -kirjan maanläheiseksi kokonaisuudeksi ruoan viinisuosituksen kanssa.

Kirjassa on 208 sivua, jossa pääosan muodostavat Italian eri viinialueet ja niissä olevat ruokaohjeet. Maukkaat ja helppotöiset ruokaohjeet, ruokahalua herättävä esillepano, monipuoliset viinivaihtoehdot sekä maanläheinen taitto kauniine kuvineen johdattavat lukijan matkalle kahden maan makuihin. Kustantajan ilmoittama kirjakauppahinta on 28 euron tasolla. Viiniblogin lukijoille kirja hinta tullee olemaan noin 20 euroa!

Viini- ja ruokaterveisin Heikki Remes, viinimies Västinniemeltä

www.viinimies.com

Friteeraus korostaa makujen luonnollisuutta

Uppopaistaminen eli friteeraaminen tarjoa makuelämyksiä, jossa ruoan maku on luontainen ja hyvin maistettavissa. Poimi kasvimaalta tuoreita kesäkurpitsan kukkia, porkkanoita, parsan varsia ja lehtikaalin, pinaatin ja nokkosen lehtiä. Friteeraa ja nauti kasvien aidoista aromeista, rakenteesta ja maukkaudesta!

Friteeraus (fritto misto) on ikivanha tapa laittaa ruokaa, jossa ruoka-aine upotetaan kuumaan öljyyn. Uppopaistaminen on nopeaa ja antaa ruoalle pureksittavuutta sekä keveän makutuntuman. Oikeanlainen syväpaistaminen ei tee ruoasta rasvaista eikä juurikaan nosta ruoan energiamäärää, sillä ruoan kosteus hylkii öljyä. Oleellista on, että paistoöljy ei ole liian kuumaa eikä ruokaa pidetä liian pitkään paistoöljyssä. Kuorruttamalla raaka-aineet tärkkelystä ja kananmunaa sisältävällä friteeraustaikinalla ruoan sisus säilyy pehmeänä samalla kun ulkokuori on rapea ja paahteinen.

Uppopaistotaikina, 2 annosta
1 kananmuna
0,4 dl kylmää vettä
0,4 dl valkoviiniä
1 rkl oliiviöljyä
1 dl (65 g) vehnäjauhoa
hieman tl suolaa
1 l oliiviöljyä syväpaistamiseen

Valmista ensin friteeraustaikina. Erottele munan keltuainen ja valkuainen. Sekoita keltuainen veteen ja yhdistä viinin, oliiviöljyn ja vehnäjauhojen kanssa. Vatkaa valkuainen vaahdoksi ja yhdistä taikinaan. Mausta suolalla. Lämmitä öljy noin 170-asteiseksi. Öljy on sopivan kuumaa, kun öljyyn pudotettu taikinan pisara kiehuu sihisten.

Tuoreet pienikokoiset tai paloitellut kasvikset ovat omiaan friteeraamiseen.

Valuta kasvikset hyvin, kuivaa he huolellisesti talouspaperin päällä ja leikkaa juurekset ohuiksi lastuiksi. Friteeraa paistoöljyssä rapeiksi ja kauniin kullanruskeiksi. Uppopaista kauhallinen kerrallaan noin 2–4 minuuttia ja nosta kasvikset jäähtymään. Valuta ja nauti saman tien tuoreeltaan rapean patongin ja hyvin viilennetyn valkoviinin kanssa.

Frittiviinit
Friteeraus antaa ruoka-aineelle pureksittavuutta ja hieman pehmeyttä, säilyttäen kuitenkin raaka-aineen oman maun. Sen mukaisesti raaka-aine määrittelee viinikumppanin. Friteeratuille kasviksille sopivia valkoviinejä voi hakea Keski- ja Etelä-Italiasta. Paikalliset rypäleet, kuten Catarratto, Falangina, Fiano, Grechetto ja Procanico, tarjoavat mielenkiintoisia vaihtoehtoja viinivalinnalle. Oleellista on, että viinissä on hedelmäisyyttä ja hapokkuutta.
 
Viinilasillinen:
Gotto d’Oro Frascati Secco. Italia, Lazio 2013. Malvasia, Trebbiano. Alko nro 540827. Hinta 8,24.
Vaaleankeltainen, omenainen tuoksu ja kuiva, sitruksinen, hapokas ja hieman yrttinen maku.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva Remes

www.viinimies.com

Lohiburger on yksinkertaisuuden ylistys

Yksinkertainen ja maanläheinen ruoka tarjoaa nautinnollisen elämyksen niin tekemisen kuin makujenkin suhteen. Tuoreet perusraaka-aineet nostavat ruoan omat aromit keskiöön, jossa maut täydentävät hyvin toisiaan.

Jauhetusta lohesta paistettu pihvi maistuu mehevältä ja kevyeltä juuri leivotun sämpylän sekä yrttisten lisukkeiden kanssa.

Lohiburger, 8 lohipihviä:
500 jauhettua norjanlohta
2 kananmunaa
100 g juustoraastetta
aromisuolaa
sitruunapippuria tai välimeren maustetta
tilkka sitruunamehua
Sekoita ainesosat keskenään, muotoile pihvit ja paista miedolla lämmöllä kypsiksi noin 8─10 minuuttia.

Kastike:
3 rkl smetanaa/ creme fraichea
1 rkl majoneesia
1 rkl sitruunamehua
tilliä ja ruohosipulia

Toscanasta tuleva Belgvardo tuo viinilasiin esille Vermentino rypäleen hedelmäisen aromikkuuden ja vivahteikkaan rakenteen. Käsin poimitut rypäleet on kypsytetty matalassa 15 asteen lämpötilassa, jolloin rypäleen aromikkuus ja raikkaus nousevat viinissä hyvin esille. Vermentinon yrttisyys ja hapokkuus tarjoavat viilennettynä hyvän makutasapainon kypsän ja pehmeän makuisen lohiburgerin kumppanina. Nosta tarjolle lisukkeeksi villisuolaheinää ja kuivattua sipulia väriä sekä makua antamaan.

Viinilasillinen:
Belgvardo Vermentino. Italia, Toscana 2013. Italia nro 513027. Hinta 14,90.
Vaaleanviherkeltainen, viheromenainen tuoksu ja keskitäyteläinen, kuiva, yrttinen, erittäin hapokas sekä mineraalinen maku.

Teksti ja kuvat: Heikki Remes
www.viinimies.com

Merimetso näyttäytyi Juankoskella

Merimetso, tuo rannikkoseutujen tuttu näky, viivähti Juankosken Västinniemellä Niittylahden maisemissa.
 
Merimetso istahti kivelle lepuuttamaan ja oikomaan siipiään pitkällä Savon suuntautuneella kiertomatkallaan.

Merimetso on paluumuuttaja Suomen lintukartalle
Merimetso, tuo meren rantojen ja luotojen tuttu näky, on kirjaimellisesti liannut maineensa elintapojensa ja kannan liiallisen kasvun myötä. Saaristossa merimetso on kiistanalainen laji, joka aiheuttaa vahinkoja kalapyydyksille ja pilaa herkkää luontomiljöötä. Merimetso turvautuu ravinnon saannissa yksinomaan kalaan, jota se tarvitsee 350–500 grammaa vuorokaudessa. Se voi viipyä sukelluksissa yli kaksi minuuttia, ja parhaimmillaan merimetso sukeltaa yli kymmen metrin syvyyteen.
   Merimetso hävisi Itämeren lintulajistosta 1900-luvun alkupuoliskolla liiallisen vainon seurauksena. Ensimmäinen varma pesintä merimetsolle havainnointiin Raaseporissa vajaa kymmenen vuotta sitten. Sittemmin lintukanta on rauhoitettuna kasvanut vuosittain voimakkaasti ja lienee nyt lähellä 17000 lintuparia. Toistaiseksi merimetson pesinnästä ei ole havaintoja sisämaan järvialueilla.

 Merimetso on hanhen kokoinen merilintu, joka lajina kuuluu pelikaaninen lahkoon. Väritykseltään se on pääosin musta, joskin nuoremmat linnut ovat tummanruskeita ja niiden vatsa on vaaleampi.

Teksti ja kuvat: Heikki Remes

www.viinimies.com