24.5.2012

Viinien lähteillä Rhônen laaksossa

Lähde mukaan pohjoismaisten viinikirjoittajien matkalle Ranskaan Rhônen laaksoon. Reissu toimi eräänlaisena tutustumismatkana Rhônen viimeaikaisimpiin toteutuksiin viinimaailmassa. Perehtyminen viineihin ja niiden syntysijoihin oli kokonaisvaltaista, missä kaksi kokemusta oli ylitse muiden. Pyöräily sähköpyörillä Crozes-Hermitagen viinialueella tutustutti ympäristöön, eri viinintuottajiin sekä tarjosi maukkaita elämyksiä alueen perinteisten ruokien ja viinien parissa. Kokemus vailla vertaa oli myös sunnuntainen kävely Etelä-Rhônessa Costières de Nîmesin alueen viinitarhoilla. Luonnollisesti seudun ruokiin sekä alueen tuottajien viineihin tutustuen.


Matka alkoi Lyonista ja mikäpä olisi parempi alku, kuin piipahtaminen aamuisella torilla ihastelemassa vihannesten tuoreutta ja värikirjoa.


Sähköpyörät odottivat jo matkailijoita. Niillä matkaaminen on hyvinkin helppoa, etenemistä helpottaa vaihteet ja polkemista keventää akkutoiminen moottori.


Pyöräilyreitti kulki Crozes-Hermitagen viinitarhojen kautta ja pysähdyspaikoissa viinintekijät kertoivat alueen viineistä ja niiden tekemisestä. Domaine Habardilla maistelluissa punaviineissä Syrah-rypäleen hedelmäisyys ja vivahteikkuus nousivat hyvin esille. Valkoviinit olivat pääosin Marsanne- ja Rousanne-rypäleiden sekoituksia.


Maisema Keski-Rhônen alueella on monimuotoinen, missä vuorien ja mäkien rinteet rakentavat kumpuilevan sekä vehreän ympäristön.


Crozes-Hermitagen maasto on kivinen, mihin auringon lämpö sitoutuu hyvin. Kuvaavaa alueelle on viinitarhojen sijainti mäkien ja vuoristen rinteillä, missä maaperän kunnostus onnistuu ainoastaan perinteisin hevosvoimin. Tämä tukee osin kestävää kehitystä viinien tuotannossa, mutta nostaa myös viinien hintoja.


L’Hermitagen portti Cave de Tainissa viestii arvostetusta viinialueesta ja toivottaa viini-ihmiset tervetulleeksi Rhônen sydämeen sekä samalla yhdelle Ranskan arvostetuimmalle viinialueelle.


Viinimatkalla ruokailu on yksi oleellinen osa kokonaisuutta. Sanonta ”mitä useampi kokki, sen huonompi soppa” ei tällä reissulla pitänyt paikkaansa, vaikka useamman kokin käsi tunkeutuikin samalle lautaselle!


Kokkijoukkueen grilliluomus Domaine des Entrefauxilla Crozes-Hermitagen punaviinien kanssa ei jättänyt selittelylle sijaa. Tuloksena oli yksinkertainen, täyttävä ja maukas annos.


Lehdistömatkalla itsestäänselvyyksiä ovat valokuvat, joilla nähtävyydet ja tunnelmat välitetään lukijoille.


Mieleenpainuva oli myös pyöräilyurakan päätös Domaine de la Ville Rougen viinitilalle, jossa kenttälounas oli katettu viinien tuotantotiloihin teräksisten käymistankkien keskelle.


Hotelliyöpyminen voi olla myös inspiroivaa. Istua huoneen terassilla ja ihailla ohi virtaavaa Rhône-jokea, sekä samalla rakennella mielessään sopivaa näkökulmaa matkakertomukselle.


Viinimatkalla voi myös törmätä vaikka viinilammikkoon, jossa sirpaleet tuovat onnea. Näin kävi alueen viinitastingissa, jossa voimakas Mistral-tuuli kaatoi pöydän ja vapautti esille punaviinien aitoja aromeja tuoksuteltavaksi heti tastingin alkuun! Tyylikäs ja seisauttava aloitus.


Siirtymisen Rhônen eteläosiin huomaa maisemasta ja ilmastosta. Maasto on tasaista ja aurinko paistaa läpi vuoden tarjoten rypäleille kypsyyttä ja tasapainoa. Maaperän erikoisuus ovat luontaisesti pyöreähköt ja matalat kivet, galets, jotka säilyttävät kosteuden ja tuovat aromeihin mineraalisuutta. Tunnusomaista on myös etelästä ja pohjoisesta puhaltelevat tuulet. Etelän tuuli tuo raikkautta sekä kosteutta viiniköynnöksille ja pohjoisen Mistral tuo puolestaan viileyttä ja kuivattaa köynnöksiä.


Nîmesin kauppahallin lihatiskin tuoremakkaroiden valikoima ja esillepano sunnuntaiaamuna ennen kello yhdeksää kertoo paljon ranskalaisten suhtautumisesta ruokaan sekä raaka-aineiden saatavuuteen.


Kauppahallikokemuksen jälkeen oli ohjelmassa kävely viinitarhoilla – Vignes Toquées. Sunnuntai-iltapäivän aikana oli tarkoitus kiertää 1500 osallistujan joukossa kuuden kilometrin lenkki viinitarhojen läpi Costières de Nîmesin viinialueella. Osallistujat varustettiin pienellä laukulla, josta löytyi pieni lehtinen ja kynä muistiinpanoja varten, maistelulasi sekä veitsi ja haarukka ruokailuun eri pisteissä. Reitti alkoi hattujen jaolla, sillä ilma ja aurinko hellivät tapahtumaa. Aurinko kipusi lähelle 30 astetta ja aikaa leppoisaan kävelyyn meni noin viisi tuntia.


Kävelyreitille oli rakennettu kuusi eri pysähdyspaikkaa, joissa jokaisessa oli tarjolla kokkien valmistama aterian osa sekä 5‒6 sille sopivaa alueen viiniä. Pysähdyspaikat pöytineen ja tarjoilupisteineen oli sijoitettu aivan viiniköynnösrivien viereen, mikä osaltaan lisäsi kokonaisvaltaista elämystä.



Toisen pysähdyspaikan artisokkalautanen antoi hyvän kuvan tarjoilusta. Samalla voi halutessaan maistella kuutta erilaista viiniä sekä kirjata muistivihkoon ylös viinimietteet.


Pohjoismaalaisena oli hienoa seurata ja havainnoida perheiden ja viini-ihmisten rauhallista sekä puheen täyttämää jonon etenemistä pisteeltä toiselle.


Keskustelu pysähtymispaikoilla polveili ruokien ja viinien sekä niiden yhteensopivuuden välillä. Viinintekijöiden aika meni viiniä kaadellessa sekä kertoillessa viineistään ja niiden tekotavoista.


Rousseaulainen paluu luontoon, vaikkakin yhden iltapäivän ajaksi, päättyi virkistävään lepohetkeen ja kokemuksien sekä nautintojen sulatteluun viinitarhalla. Kokonaisuutena matka viinimaailmaan oli avartava kokemus sekä täynnä hienoja elämyksiä.

Teksti ja kuvat: Heikki Remes                                                                                     www.viinimies.com   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti