19.8.2018

Kroatian punainen viiniviisikko valloittaa

Kroatian viinien vivahteikkuus, maanläheisyys ja voima ovat maan viinien suosion taustalla. Kroatian omat viinirypäleet tarjoavat jotain uutta ja toisenlaista maisteltavaa tuttujen valtarypäleiden rinnalle. Itse asiassa maan alkuperäisistä punaisista rypäleistä rakentuu viinillinen kokonaisuus, joka taustoittaa rypäleiden historiaa ja niiden potentiaalia.


Kroatia viinimaana
Kroatia on Välimeren alueelle sijoittuva maa Italiasta itään Adrian meren itärannalla. Viinituotannon osalta Kroatialla on hyvinkin pitkät perinteet yli 2500 vuoden takaa. Maantieteellisesti ja ilmastollisesti maalla on ainutlaatuiset olosuhteet viinien tuottamiseen. Kroatian voi karkeasti jakaa kahteen viinialueeseen, mantereeseen ja rannikkoon. Viinialueet jakautuvat vielä täsmällisemmin yli 300 ala-alueeseen. Yleistäen voi todeta pohjoisen ja koillisen alueiden keskittyvät valkoviinien tuottamiseen, kun taas etelässä päin, rannikkoseudulla painopiste on punaisissa viineissä. Kaikkineen valkoviinien osuus Kroatian viinituotannosta on kaksikolmannesta ja punaisten osuus kolmannes. Maalla on omia alkuperäisillä rypälelajikkeilla 130, joiden merkitys viinien olemukseen, aromimaailmaan ja kiinnostavuuteen on hyvinkin suuri.

Kairoksen viinitarhat sijaitsevat etelään/länteen suuntautuvilla rinteillä Dalmatiassa Adrian meren rannalla.

Kroatian viineillä on historiallista ulottuvuutta, tunnettuutta ja sanomaa
Kroatian viinien nousu viini-ihmisten laajempaan tietoisuuteen on tapahtunut vasta 2000-luvulla. Taustalla on ulkomaisen rahoituksen kohdentuminen maan viinituotannon kehittämiseen ja investointeihin. Se näkyy parempana viiniosaamisena niin tarhoilla kuin kellareissa, ja sitä kautta viineissä. Myös kiinnostus alkuperäisiä rypälelajikkeita kohtaan, ja niistä saatavien viinien uudet ja erilaiset makuvivahteet ovat kasvavan mielenkiinnon ja kysynnän taustalla.


Viinit sinällään ja niihin liittyvät tarinat tukevat sekä vauhdittavat hyvin Kroatian viinien esiinmarssia. Amerikkalaisten ”oman” Zinfandelin, italialaisten ”oman” Primitivon ja kroatialaisen Crljenak Kastelanskin rypäleiden sukulaisuuden selville saaminen vuonna 2001 vahvisti, että Keski-Dalmatian rannikkoalueella Kaštel Novin viinitarhalla kasvava vanha viiniköynnös Crljenak Kastelanski on kyseisten rypäleiden kantamuoto! Kroatiasta rypäle matkasi 1700-luvulla Italian kantapäähän Pugliaan, jossa munkit antoivat rypäleelle nimen Primitivo, sen aikaisen kypsymisen johdosta. Itävaltaan rypäle kulkeutui Habsburgien monarkian hallitsemasta Kroatiasta 1800-luvun vaihteessa. Itävallan Wienin Keisarillisesta Taimitarhasta Crljenak Kastelanskin viiniköynnökset saapuivat Amerikkaan 1800-luvun puolivälissä. Yhdysvalloissa lajiketta on viljelty lähes 200 vuotta Zinfandel-nimikkeellä. Kroatiassa Crljenak Kastelanski -viini sai uuden alun ja selvän nosteen, kun tutkimustulokset paljastivat rypäleen todellisen taustan uuden vuosituhannen alussa.
   Crljenak Kastelanski on viinirypäleenä kameleontti, joka muuttaa olemustaan maan ja kasvualustan mukaan, kuten nimeäänkin. Kroatiassa rypäle tunnetaan nimillä Pribidrag, Kratošija ja Tribidrag, joista viimeisin on sen vanhin nimi aina 1500-luvulta lähtien. Viiniin rypäle tuo värikylläisyyttä, tummaa marjaisuutta, pehmeää tanniinisuutta, rustiikkisuutta sekä vivahteikkuutta.
 
Crljenak Kastelanski -rypäleet kasvukauden puolivälissä, jolloin kypsyessään edelleen niiden vihreä väri muuttuu punaiseksi (veraison).

Viinimatkailija Kari Tuppurainen Juankoskelta seuraa silmä tarkkana Kairos Wineryn Ljubo Jelavicin viinipullon avaamista ja odottaa maltamattomana mitä pullon sisältö kertoo viinistä.

Tribidrag, alias Crljenak Kastelanski, Primitivo, Zinfandel, on kroatialainen rypäle, joka on siis mainittujen rypäleiden vanhin kantaköynnös. Itse asiassa ensimmäiset maininnat Tribidragista ovat 1500-luvulta. Lähes sukupuuttoon kadonnut rypälelajike on 2000-luvulla saanut lisää istutuksia viinitarhoilla ja kasvattanut suosiotaan viinintuottajien keskuudessa.

Toisenpolven viinitekijä on ylpeä Milos viinitilan Plavac Mali -viineistään ja niiden saamista kunniakirjoista sekä julkisuudesta.

Plavac Mali -rypäle on Kroatian punainen käyntikortti viinimaailmassa. Siitä tehdään laadukkaita ja maan tunnetuimpia viinejä, joista Peljesacin niemimaan viinit ovat arvostetuimmat Plavac Mali -viinit. Rypäleen risteytyksen taustalta paljastuu tuttu Tribidrag (Crljenak Kastelanski) sekä Dobričić. Plavac Malista valmistetuissa viineissä on väriä sekä voimaa ja usein niissä maistuu myös korkea alkoholipitoisuus, selkeä tanniinisuus sekä mausteisuus.

Primoštenin alueen Babic-viineissä on laatua ja voimaa.

Babic on aito ja alkuperäinen kroatialainen rypäle, joka on alkuperältään Dobričić-rypäleen klooni. Se on kuin kansakunta itsessään; vahva, vivahteikas, maanläheinen, itsenäinen, periksiantamaton ja haasteellinen. Viiniköynnösten viljelyala on pieni, keskittyen pääosin pienelle alueelle Šibenikin ja Primoštenin ympäristöön, Vuoristoinen, kalkkikivinen ja kipsinen maaperä on viinien vivahteikkaan, rehellisen, paahteisen ja kompleksisen aromikkuuden taustalla.
 
Viinilasillinen:
Eturivissä:
Crljenak Kastelanski. Dalmatia, Coast Primorska. Trogir-Kaštela 2013. Kairos.
Tummanpunainen, tuoksu tumman marjaisa ja maku keskitäyteläinen, aromaattinen, yrttinen, tanniininen sekä hapokas. 

Tribidrag. Dalmatia, Neretva 2014. Rizman.
Tummanpunainen, marjaisa tuoksu ja maku, keskitäyteläinen, tasapainoisen tanniininen, mausteinen, pehmeän puraiseva.  

Zinfandel. Pelješac, Diamond Hill 2013. Benmosché Family.
Tummanpunainen, tuoksu kypsän karpaloinen ja maku keskitäyteläinen, mausteinen, yrttinen, paahteinen ja vivahteikas.

P Plavac Mali. Dalmatia, Ponikve 2015. Milos.
Tummanpunainen, tuoksu marjaisa ja maku aromaattinen, alkoholinen sekä tanniininen, mausteinen ja haastava.

Babic. Dalmatia, Primosten 2015. Matosin.
Tummanpunainen, tuoksu mustaherukkainen, maku täyteläinen, vivahteikas, tanniininen, maanläheinen, alkoholinen, pitkä.

Takarivissä:
Crljenak. Trogir 2014. Stafilo.
Babic. Dalmatia, Primosten 2015. Gracin.
Babic Barrique. Dalmatia2012. Zuki.
Plavac Mali. S Stagnum. Dalmatia 2008. Milos.
Dingac. Dalmatia 2013. Plavac Mali. Saint Hills.
Primus. Dalmatia 2015. Plavac Mali. Rizman.
Rusula Rosé. Dalmatia 2017. Plavac Mali. Rizman.
Kairos Cuvée. Dalmatia 2013. Plavac Mali, Merlot, Cabernet Sauvignon, Syrah, Tempranillo. Kairos.

Teksti ja pullokuvat: Heikki Remes
Kroatian viinitarha- ja viinikuvat, viinitilavierailut ja viinit: Satu ja Kari Tuppurainen
Kroatian kartta: Fincro.fi
www.viinimies.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Datomik