Pyhäinpäivänä muistellaan, juhlitaan, tulistellaan ja maistellaan

Pyhäinpäivän viikonvaihdetta eletään niin perinteisten kuin uusien elämysten ja makujen merkeissä.

               

Pyhäinpäivä tuo rauhallisen ja hartaan hetken pimenevään syksyyn. Kristillinen perinne yhdistää kaksi vanhaa katolilaista perinnettä, 300-luvulta peräisin olevan kaikkien pyhien päivän sekä 900-luvulta periytyvän kaikkien uskovien vainajien muistopäivän. Suomessa Pyhäinpäivää vietetään lokakuun lopun ja marraskuun alun välisenä lauantaina kristillisenä muistopäivänä. Aiempaa pyhäinmiestenpäivää on vietetty nyttemmin Pyhäinpäivänä liki 60 vuoden ajan. Kynttilöiden vieminen haudoille on yksi Pyhäinpäivän pitkistä perinteistä, jolloin muistetaan edesmenneitä läheisiä ja pyhiä. Valoa ja toivoa tuova perinne alkoi toisen maailman sodan jälkeen.

     

Kekripukki palaa tervolaisen Suppuniemen tilalla. Suomalainen kekri on muinainen suomalainen sadonkorjuujuhla ja työvuoden päätös jota vietetään loppusyksyllä. Kekriin liittyy pimeys, hiljaisuus, tulenloimu, sadonkorjuu sekä ruoka ja juoma. Olkipukki ja sen polttaminen on yksi näyttävä ilmentymä kekritapahtumassa. Sen ympärille kokoontuu porukkaa juhlimaan ja tapaamaan tuttuja iloisissa ja tunnelmallisissa merkeissä.

Halloweenin vieton Pyhäinpäivään yhdistää molempien historiallinen juuri. Halloweenin tausta löytyy yli 2000 vuoden takaa kelttien samhain-sadonkorjuujuhlasta, jota vietettiin lokakuun viimeisenä päivänä uuden vuodenvaihteen ja talven alkamisen päivänä. Uskottiin että tuona yönä elävien ja kuolleiden maailmojen välinen raja katosi ja vainajahenget liikkuivat maan päällä. Hätistääkseen pois pahat henget ihmiset sytyttivät suuria kokkoja, pukeutuivat pelottaviin valeasuihin ja naamioihin. Kristinuskon levitessä pakanallinen juhla yhdistettiin kaikkien pyhien päivään (All Hallows' Day). Pyhäinpäivän aatto sai nimen All Hallows' Eve, josta nimi halloween lyheni. Tämän päivän Halloween juhlinnassa on vahva kaupallinen ja leikkimielinen sisältö naamiaisasuineen, kauhuteemoineen ja lasten ”karkki vai kepponen” kierroksineen.

               
Sienitäytteinen porsaanfilerulla ja espanjalainen no problemo -punaviini sopivat Pyhäinpäivän viikonlopun maistuvaan ja rentoon ruokatarjontaa. Makuyhdistelmässä maistellaan sadonkorjuun anteja kasvimaalta sekä navetasta ja kyytipoikana maistuu Garnacha ja Cariñena -rypäleistä valmistettu maukas punaviini.
http://www.viinimies.com/2023/09/sienitaytteinen-porsaanfileerulla.html

Viinilasillinen:
Torres no problemo. Espanja. Garnacha, Cariñena. Alko 904252. Hinta 10,98. Uutuus.
Tummanpunainen, tuoksu tumman kirsikkainen, maku täyteläinen, keskitanniininen, luumuinen, vaniljainen.

Teksti ja kuvat: Heikki Remes
Kekrikuvat/olkipukki: Armi Keränen
www.viinimies.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti