Karavaanari, karavaanari on kaikkien kaveri

Karavaanarit käyvät hyvänä esimerkkinä siitä, mitä yhteisöllisyys tarkoittaa. Maanteillä kulkevat ja leirintäalueilla leiriytyvät karavaanarit näyttävät toiminnallaan mitä yhteenkuuluvuus, yhdessä tekeminen ja ryhmän jäsenyys todella tarkoittavat. Tuo matkailuautoilla kulkevien ”teiden ritarien ja linnaneitojen” joukko kokee aitoa merkitystä siitä, että saavat vastinetta ja toisaalta voivat antaa oman panoksensa yhteiseen hyvään tuon liikkuvan yhteisön jäseninä.

   
Keiteleen karavaanarit näyttävät, miten osaava ja yhteisöllinen porukka reissussa toimii.
Tuskin on autot saatu pysäköityä, kun auton tavaratilat aukaistaan ja pöydät, tuolit sekä muut tarvikkeet nostetaan esille. Eikä aikaakaan kun päästään nauttimaan kahvitauosta tai valmistelemaan päivän ateriaa. Tutulla porukalla työtkin jakautuvat porukan kesken vaikka niin että yksi autokunta hommaa raaka-aineet, toisen hoitaessa ruoanlaiton ja kolmannen esillepanon.

   
Karavaanari, karavaanari on paellan ja cavan kaveri.

Paella ja cava sopivat hyvin karavaanarien ruokatarjontaan. Niissä on makua ja näköä, vaihtoehtoja löytyy paellan raaka-ainevalinnoissa ja cavan hinta-laatusuhteissa. Olipa karavaanit liikkeellä yksin tai porukalla, niin yhteisöllisyys näkyy heti pysähdyspaikalla. Työt jakautuvat luonnikkaasti porukoiden kesken ja pian on ateria lisukkeineen nautittavissa.

   

Paella, 6‒8 annosta:
8 dl kanalientä
3 dl risottoriisiä
3 maustamatonta broilerin filettä suikaleina
1 sipulia hienonnettuna
punainen paprika suikaloituna
3 tomaattia paloiteltuna
2 dl keitettyjä papuja paloina tai ohutta vihreätä parsaa paloina
2 dl valkoviiniä
oliiviöljyä
valkosipulirouhetta
kurkumaa tai sahramia
1 lime lohkoina
suolaa, cayennepippuria
250 g meren eläviä, kuten katkarapuja, kampasimpukoita ja tiikeriravun pyrstöjä

Valmista kanaliemi. Ota erilleen 2 dl kanalientä ja keitä risottoriisi lopussa liemessä. Suikaloi ja paloittele raaka-aineet. Nosta kaikki raaka-aineet paistopisteen lähelle. Kuullota sipuli öljyssä muurinpohjapannulla. Lisää/kypsennä broileri- ja paprikasuikaleet. Kaada joukkoon tomaatin palat, kurkuma ja valkoviiniä. Sekoita usein ja lisää tarvittaessa kanalientä tai valkoviiniä. Näin paella pysyy riittävän kosteana. Lisää sekaan kypsä riisi ja anna sen saada pannulla väriä. Lisää lopuksi pavut/parsa ja meren elävät. Anna makujen tasoittua hetken, mausta suolalla ja pippurilla. Laita koristeeksi limen lohkoja ja tarjoile paella suoraan pannulta.

Viinilasillinen
Codorniu 1872 Barcelona Rosé Organic Cava Brut. Espanja,Katalonia. Xarel-lo, Pinot Noir. Alko 500342. Hinta 12,98. Luomu, vegaani.
Vaaleanpunainen, tuoksu sitruksinen, maku kuiva (5 g/l), hapokas(5.7 g/l), kirsikkainen, hennon paahteinen. marjaisa.

Mont-Ferrant Americano Organic Cava Brut Nature. Espanja, Katalonia. X-L, M, P, C. Alko 599857. Hinta 12,99.
Vaaleankeltainen, tuoksu sitruksinen, maku erittäin kuiva, hapokas(6 g/l), hedelmäinen, mineraalinen, ryhdikäs,luomu.

Mont-Ferrant Cava Rosé Brut. Espanja, Katalonia. Garnacha, Monastrell, Trepat Alko 901783. Hinta 12,99. Luomu.
Vaaleanpunainen, tuoksu sitruksinen, maku erittäin kuiva (5 g/l), hapokas(5.6g/l), hedelmäinen, kirsikkainen, ryhdikäs.

Rosa Cusiné. Espanja, Penedes. Garnatxa Negra. Bio, vegaani. Rajoitettu tuotanto. Myynti tilalla 30,80.
Vaaleanpunainen, marjaisa ja maku erittäin kuiva, hapokas, vivahteikas, mausteinen,silkkinen sekä ryhdikäs.

Teksti ja kuvat: Heikki Remes
Paellakuvat: Heikki Keränen
Otsikkoteksti: Karavaanarit/Samuli Edelman
www.viinimies.com

Nyt on rapu merrassa ja viiniä lasissa

Suomalainen rapu on yksi hienoimmista luonnon antimista tässä tuhansien järvien maassa. Rapujen pyydystäminen on jo sinällään unohtumaton ja jännittävä elämys. Sopivassa seurassa ravut pääsevät oikeuksiinsa ruokapöydän ja juhlinnan keskipisteenä. Ravut ja rapuviinit ovat erottamaton parivaljakko. Ne rakentavat rapuillallisesta kokonaisuuden, jossa aistikkuus, herkät maut ja makujen harmonia kohtaavat.

     

Rapu on kruunaamaton syyskauden sesongin herkku
Suomen neljä vuoden aikaa tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet nauttia erilaisista ja eri makuisista luonnosta saatavista ruokaelämyksistä. Syksyn ravustuskausi on tässä suhteessa yksi nautinnollisimmista. Rapujen hienovarainen ja tuore aromikkuus hellii yksikertaisimmillaankin makuhermoja, vaikkeivät saksiniekat tosiasiallisesti vatsaa täytäkään. Rapumertojen kokeminen hämärässä syysillassa, rapujen keittäminen, iloiset rapuateriat ja niiden rituaalinomaisuus sekä nautinnollisuus ovat oleellinen osa syksyn elämysmaailmaa.

                    
Tästä se ravustus alkaa, kun perinteinen rapumerta tuoreine kalasyötteineen lasketaan veteen.

     
Rapu, tuo järvien ja jokien salaperäinen saksiniekka, on itseoikeutettu rapuillallisten keskipiste.

Ravut ja rapuviinit juhlistavat syksyä
Rapujen syönti on rituaalinomainen seurustelumuoto, joka rakentuu syömisestä, juomisesta, puheen sorinasta ja reippaista lauluista. Rapujen syönti alkaa saksista ja sitten siirrytään selkäpanssarin mehukkaaseen nesteeseen sekä rapuvoihin. Lopuksi päädytään pyrstöön, joka nautitaan paahtoleivällä tillisilpun kanssa. Rapujen hento ja vivahteikas maku tuo oman osansa kevyeen alkuruokaan. Makukokonaisuuden täydentävät yrttiset ja pirteät rapuviinit. Näin rapuillallisen kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Ja rapukin on varmasti tyytyväinen saamaansa kohteluun.

                    

Rapuviineissä on raikkautta ja vivahteikkuutta
Tuoreus, hento aromikkuus ja yrttisyys korostuvat suomalaisten rapujen makumaailmassa. Hyvän rapuviinin kuiva maku korostaa hapokkuutta, joka sopii hyvin suolaisten ja yrttisten rapujen kumppaniksi. Oleellista on myös makujen tasapaino, jossa viinin vivahteikkuus ei peitä rapujen omaa hienostunutta aromaattisuutta. Viinit pidetään kylmäastiassa jäiden seassa, jolloin tarjoilulämpötila pysyy raikkaan viileänä, eli 5‒10 -asteisena.

                    
Ranskalainen Chablis on käsite rapuviininä, jossa mineraalisuus ja hedelmäisyys korostavat rapuviinin hienostuneisuutta. Viinissä perinteisen Chardonnay-rypäleen hedelmäisyys saa makuunsa teräksisen ja mineraalisen piirteen. Kalkkikivilaatan päällä kasvaneet rypäleet ovat saaneet tiukan ja jäljittelemättömän aromikkuuden.
Moreaun Chablis-viinejä ei ole kypsytetty tammitynnyreissä, jolloin makuun jää raikkautta ja mineraalisuutta. Viinien vivahteikas maku on osin peräisin viinimehun käymisestä hiivasakan päällä. Malolaktinen toinen käyminen pehmentää viinin makua ja antaa sille kevyen voisen olemuksen.
Viinilasillinen:
Moreau Chablis. Ranska, Chablis.
Keltainen, tuoksu sitruksinen ja maku kuiva, erittäin hapokas, mineraalinen sekä kevyen voinen ja tyylikäs.
Moreau Chablis Premier Cru. Ranska, Chablis.
Keltainen, tuoksu omenainen ja maku kuiva, hapokas, yrttinen, mineraalinen ja voinen.

                    
Keiteleeltä kotoisin oleva Satu Lappalainen omistaa miehensä John Kennardin kanssa Vicarage Lane -viinitilan Uuden-Seelannin Marlboron viinialueelta. He tuottavat tyylikkäitä valkoviinejä, joiden mausteisuus ja yrttisyys maistuvat oivallisesti rapujen kanssa.
Viinitilan Rieslingin hienostunut hedelmäisyys ja mineraalisuus ovat hyvä vastinpari rapujen herkkiin makuihin. Riesling pärjää hyvin rapujen kanssa tarjottavien voin, tillin ja sitruunan kanssa Viinissä on rypäleelle tyypillistä hapokkuutta, ja kuivankin rieslingin hento makeahko vivahde tekee kokonaisuudesta tasapainoisen ravun pehmeiden makujen kanssa.
Sauvignon Blanc -valkoviinin yrttisyys ja hapokkuus täydentävät hyvin rapuaterian aromikkuutta. Tarjolle nostettava kuohuviini tuo aina ylimääräistä tyylikkyyttä aterialle, ja rapuaterialle se sopii erityisen hyvin.
Viinilasillinen:
Vicarage Lane Canterbury Riesling. Uusi-Seelanti, Canterbury 2023. Alko 935897. Hinta 15,45. Vegaani.
Vaaleankeltainen, tuoksu keltaomenainen, maku kuiva (5 g/l), hapokas (7.9 g/l), passionhedelmäinen, yrttinen ja raikas.
Vicarage Lane Bubbly Sauvignon Blanc Brut. Uusi-Seelanti 2025. Alko 928587. Hinta 16,45. Vegaani.
Vaaleankeltainen, tuoksu raparperinen, maku erittäin kuiva (10 g/l), hapokas (5.7 g/l), limettinen, herukkainen, raikas

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva ja Heikki Remes
www.viinimies.com

Loimulohi on elämysruokaa maukkaimmillaan

Kesä on meille suomalaisille arvokasta aikaa, siitä hautaan ottaa kaikki irti. Toisaalta tekeminen ja pienet asiat jäävät hyvin mieleen, niissä kun on jotain palkitsevaa ja maukastakin. Kun ruoka ja ruoanlaitto ovat mielessä, niin siinäkin voi toteuttaa itseään sekä kokea antoisia elämyksiä. Kesämökillä nautinnollinen ateria valmistuu vaivattomasti loimuttamalla kalaa nuotiolla. Kalafileet suolataan hieman aiemmin. Sitten ne naulataan laudalle ja laitetaan kypsymään nuotion lempeään, savuiseen hehkuun. Laudan avulla kaloja on helppo käännellä ja varmistaa tasainen lopputulos.

               
Nuotiolla loimutettava lohi tarjoaa elämyksiä moneen lähtöön. Ensiksi lohen kiinnittämiseen tarvittavien puunaulojen vuolemisessa ja kalan naulaamisessa loimulautaan. Sitten lohen kypsentämisestä loimuttamalla ja lopuksi lämminsavulohen kypsästä sekä paahteisesta mausta nauttimisesta.

               
Perinteinen puutikku pitää kalan tiukasti laudassa, ja lohi kypsyy sopivalla etäisyydellä nuotion hehkusta.

Loimulohi:
-isohko lohifile
-karkeaa suolaa
Sopiva suolaus saadaan, kun lohifileelle ripotellaan reippaasti karkeaa suolaa, ja sitten pyrstöstä riiputtamalla karistetaan ylimääräinen suola pois. Alle kiloinen kalafilee suolautuu parissa tunnissa. Loimutukseen kannattaa käyttää vain tuoretta kalaa, silloin kalan liha pysyy kypsyessään kiinteänä eikä se kuivu liikaa. Rasvainen lohi sopii savukalaksi erityisen hyvin. Loimuttamista varten fileiden pinnalta pyyhitään suolat pois ja ne kiinnitetään laudalle puutapeilla. Nuotion lämmössä lohi kypsyy mehukkaaksi ja saa savuisen arominsa.

               
Avotulella loimutettava lohi saa savusta oman maistuvan arominsa. Tämä edellyttää viinikumppanilta täyteläisyyttä sekä sopivaa hapokkuutta. Makujen tasapaino löytyy kun savuinen ja pehmeän paahteinen lohi saa seurakseen tammitetun Chardonnayn-viinin, sen vaniljaisuuden sekä hapokkuuden.

Viinilasillinen:
Jacob’s Creek Double Barrel Chardonnay. Australia 2021. Alko 919653. Hinta 20,45.
Kullankeltainen, tuoksu ananaksinen, maku kuiva (1 g/l), keskihapokas (5.7 g/l), hedelmäinen, paahteinen, tamminen.

Teksti ja kuvat: Heikki Remes
www.viinimies.com

Ryynirieska on maistuvaa arkiruokaa

Ryynirieska on Pohjois-Savossa ja Itä-Suomessa tunnettu perinneleivonnainen, jota leivottiin ja syötiin erityisesti kesäaikaan. Ryynirieska oli arkista ruokaa johon hyödynnettiin taloudessa olevia, ylijääneitä ainesosia, nesteenä piimää, viiliä tai maitoa ja suurimoina ohraa tai aamupuuron tähteitä. Rieska on parhaimmillaan tuoreena, joten perinteisesti sitä leivottiin keskiviikkosin tai lauantaisin.

Ryynirieskan rakenne on pehmeä ja mureneva. Maku on hennon hapan.

Ryynirieska, 16 palaa:
1 l piimää
4 dl rikottuja ohrasuurimoita
1/2 dl vehnä- tai hiivaleipäjauhoja
2 dl maitoa tai kermaa
2 kananmunaa
50 g sulatettua voita
2 tl suolaa

Kaada piimä kulhoon, lisää ohrasuurimot ja anna turvota seuraavaan päivään jääkaapissa.
Sekoita turvonneiden suurimoiden joukkoon kaikki muut ainesosat.
Kaada taikina leivinpaperilla päällystetylle uunipelille. Paista 225 asteessa noin puolisen tuntia.


Leikkaa ryynirieska paloiksi ja tarjoa munavoin kanssa.
Keitä munavoihin kaksi kananmunaa kovahkoiksi, jäähdytä ja kuori ne.
Hienonna munat ja sekoita joukkoon 100 g pehmennyttä voita.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva Remes

Heinäkuussa lomaillaan, levätään ja makustellaan

Heinäkuu on meille suomalaisille perinteinen lomakuukausi. Silloin jää aikaa panostaa ruokaan ja viiniin kokonaisvaltaisemmin. Ulkona syöminen korostuu, ja nimenoman ruoan tekeminen sekä nauttiminen mukavalla porukalla piha- tai mökkiympäristössä. Ribsit, porsaan/naudan lihaisat kylkiluut, tarjoavat maistuvan, helpon ja kätevän aterian niin lounasruokailuun kuin ilta-ateriallekin. Pieninä kylkipaloina ja esikeitettyinä niiden valmistaminen on nopeaa ja kätevää, hintakin on kohdallaan. Viineinä maistuvat marjaisat, pehmeän mehevät punaviinit, joiden mausteisuus sopii hyvin grilliruoan paahteisiin, savuisiin aromeihin.

               
Grillissä kypsyneet kasvikset ja mausteiset porsaan grilliribsit ovat todellista loma-ajan ruokaa; helppoa, hyvää ja maistuvaa. Ribsien glaseeraminen makealla barbeque-kastikkeella tuon grillatulle lihalle karamellisoituneen makuvivahteen.

Esikypsennys varmistaa lihan pehmeyden ja kypsyyden
Kyljysrivien onnistunut grillaaminen on oikea taidon näyte, niin että lopputulos on halutun kypsä, eikä ole sitkeä, eikä karrelle palanut. Varmin ja helpoin tapa on käyttää grillaamiseen esikypsennettyä kyljyslihaa. Lihan kypsennys keittämällä vedessä miedolla lämmöllä on toimiva perinteinen vaihtoehto. Hienostuneempi vaihtoehto on kypsentää lihat sous vide -menetelmällä tyhjiöpakattuna vesihauteessa. Niin tai näin tehtynä välitulos on pienen vaivan väärti. Sillä lopputulos, ribsien grillaaminen, on vain savuisten makujen sekä värin ottamista grillilihaan. Onnistuminen on takuuvarmaa, maku nautinnollisen pehmeää, jolloin itse kukin pääsee loistamaan grillimestarina.

               
Porsaan kyljyslihat esivalmistetaan keittämällä vedessä juuresten ja mausteiden kanssa.

Grillikylki, 3─4 annosta:
noin kilo porsaanribsejä
2 pientä sipulia
1 palsternakka
10-15 kpl kokonaisia viher- ja mustapippureita
2 laakerinlehteä
0,4 dl karkeaa merisuolaa
vettä

Hiero suola kylkilihojen pintaan, anna maustua, leikkaa isoiksi paloiksi ja nosta kattilaan. Täytä kattila vedellä kunnes lihat peittyvät. Lisää pilkotut juurekset ja mausteet. Kypsennä liedellä miedolla lämmöllä kaksi tuntia. Anna lihojen jäähtyä keitinliemessä ja valmista sillä aikaa barbeque-kastike. Voitele lihat kastikkeella ja laita maustumaan kylmään tunniksi. Grillaa niihin kaunis pinta ja leikkaa annospaloiksi. Tarjoile grillattujen kasvisten ja vaalean leivän kanssa.

               

Barbeque-kastike:
4 rkl hunajaa
4 rkl tomaattisosetta
1 rkl soijakastiketta
4 valkosipulinkynttä
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria
hieman paprikajauhetta
tuoretta minttua

Notkista hunajaa hieman kattilassa ja sekoita siihen tomaattisose, soijakastike sekä hienoksi leikatut valkosipulinkynnet. Mausta seos, keitä kasaan ja anna makujen vetäytyä hetken aikaa.

Grilliviineissä on marjaisuutta, vivahteikkuutta ja savuisuutta
Grilliruoka kuuluu kesään siinä missä erilaiset grilliviinitkin. Niistä rakentuu kesäisen mausteinen ja helppotöinen kokonaisuus, josta välittyy mukavan maukas sekä monipuolinen nautinto. Grillattiinpa sitten lihaa tai kasviksia, niin viinivalinnoista on hyvä löytää hedelmäisyyttä, mausteisuutta, hapokkuutta, pehmeyttä sekä runsautta. Tavoitteena on löytää vastavoimaa ja tasapainoa grilliruokien rasvaisuudelle, mausteisuudelle, savulle sekä paahteisuudelle. Punaviineistä mausteisuutta, mehevyyttä, runsautta ja tasapainottavaa hapokkuutta löytyy mm. Malbec-, Merlot-, Primitivo-, Pinot Noir- ja Zinfandel-punaviineistä.

                 
Grillattujen ribsien kanssa maistuu mehevä Malbec ja verokkina trendikäs, elegantti Pinot Noir.
Suomalainen järvimaisema, hiilloksen hehku ja lasillinen punaviiniä ovat oleellinen osa kesäillan grilliateriaa.

Viinilasillinen:
Los Intocables Bourbon Barrel Malbec. Argentiina, San Juan 2024. Alko 418387. Hinta 15,99.
Tummanpunainen, tuoksu boysenmarjahilloinen, maku täyteläinen, tanniininen, mokkainen, vaniljainen, mehevä.

Leyda Reserva Las Brisas Pinot Noir. Chile, Aconcaqua 2024. Alko 475537. Hinta 16,98.
Punainen, tuoksu kirsikkainen, maku keskitäyteläinen, keskitanniininen, hapokas(5.4 g/l), marjaisa, yrttinen ja raikas.

Teksti ja kuvat: Heikki Remes
Ruokakuvat: Eeva Remes
www.viinimies.com