Ryynirieska on maistuvaa arkiruokaa

Ryynirieska on Pohjois-Savossa ja Itä-Suomessa tunnettu perinneleivonnainen, jota leivottiin ja syötiin erityisesti kesäaikaan. Ryynirieska oli arkista ruokaa johon hyödynnettiin taloudessa olevia, ylijääneitä ainesosia, nesteenä piimää, viiliä tai maitoa ja suurimoina ohraa tai aamupuuron tähteitä. Rieska on parhaimmillaan tuoreena, joten perinteisesti sitä leivottiin keskiviikkosin tai lauantaisin.

Ryynirieskan rakenne on pehmeä ja mureneva. Maku on hennon hapan.

Ryynirieska, 16 palaa:
1 l piimää
4 dl rikottuja ohrasuurimoita
1/2 dl vehnä- tai hiivaleipäjauhoja
2 dl maitoa tai kermaa
2 kananmunaa
50 g sulatettua voita
2 tl suolaa

Kaada piimä kulhoon, lisää ohrasuurimot ja anna turvota seuraavaan päivään jääkaapissa.
Sekoita turvonneiden suurimoiden joukkoon kaikki muut ainesosat.
Kaada taikina leivinpaperilla päällystetylle uunipelille. Paista 225 asteessa noin puolisen tuntia.


Leikkaa ryynirieska paloiksi ja tarjoa munavoin kanssa.
Keitä munavoihin kaksi kananmunaa kovahkoiksi, jäähdytä ja kuori ne.
Hienonna munat ja sekoita joukkoon 100 g pehmennyttä voita.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva Remes