Viinimatkalla Chilessä. Maipon viinilaakso Santiagon ympäristössä. Osa 2/8.

Tervehdys kaikille viinimatkalaisille!
Tervetuloa viinimatkalle Chileen. Reissulla tutustumme ensin maan viinilaaksoihin, niiden viineihin ja suomalaisiin ruokiin jotka maistuvat ko. viinien kanssa. Matkan loppupuolella käymme läpi perustekijöitä, jotka ovat Chilen viinien taustalla.


Viinimatkallamme pohjoisesta kohti etelää pysähdymme hetkeksi pääkaupunkiin Santiagoon. Valtavan kokoinen liike- ja toimistotalo sekä Chilen lippu todistavat miljoonakaupungista, jossa kaikkineen asuu noin kuusimiljoonaa ihmistä, noin kolmannes maan väkiluvusta! Maipo, yksi Chilen perinteisimmistä ja arvostetuimmista viinialueista, sijoittuu pääkaupungin ympäristöön.


Vierailu Concha y Toron pääpaikalla Puente Altossa antaa heti viitteitä todellisesta laadun tekemisestä. Liukuhihnalla on kolme erillistä ryhmää lajittelemassa aamulla, tunti sitten, poimittuja rypäleitä. Ensimmäisessä poimitaan isommat roskat ja lehdet pois. Toisessa poistetaan huonot rypäleet ja muut epäpuhtaudet. Kolmannessa varmistetaan ja poistetaan kaikki muut paitsi täysin virheettömät rypäleet. Näin tehdään Don Melchor, talon ikoniviini.


Marcello Papa, Concha y Toron pääviinintekijä, kertoo viinin tekemisen saloista tarhalla ja kellarissa. Hän todentaa tankkinäytteellä miten terroir, rypäleiden alkuperä, eroaa vierekkäisilläkin köynnösriveillä.


Vilucossa on Vina Maipon huipputarha, jossa viinin maistelu pääsee oikeuksiinsa. Lasissa voi maistella Syrah-rypäleistä tehtyä viiniä, johon poimittujen rypäleiden palstan voi erottaa alhaalla olevassa laaksossa.


Max Weinlaub on Vina Maipon pääviinitekijä, ja hän osaa kertoa miten suomalaisia miellyttävät punaviinit tehdään. Hieno oppitunti viinitarhalla.


Välillä on hyvä pysähtyä vaikka kahville, ja maistella empanadoja sekä muita uunituoreita paistoksia!

Viinimatkalla viinit seuraavat toisiaan. Kiireimpään rypäleiden korjuuaikaan Santa Ritan viinitekijällä Carlos Gaticalla oli sen verran aikaa, että hän halusi maistattaa talon kolmea punaviiniä. Ehdoton huippu on Cabernet Sauvignonista tehty Santa Rita Casa Real. Toinen elämys oli Triple C, joka on kolmen rypäleen Cabernet Francin, Carmenéren ja Cabernet Sauvignonin sekoitus. Kolmas punaviini oli kellarinäyte Carmenérestä. Hienoja viinejä nämäkin.


Santa Ritalla on viiniköynnöksiä vierastalon ympärillä. Todisteena köynnösten hyvinvoinnista ruusut kukoistavat köynnösrivien päissä.


Paluu Santiagoon vie yhdelle unohtumattomista viineihin liittyvistä kokemuksista. Centro de Aromas on yliopiston yhteydessä toimiva itsenäinen laitos. Sen osaamisalueet liittyvät liike-elämään, mutta siellä kerrotaan myös kaikki aromeista. Osana vierailua pääsee itse arvioimaan kuinka hyvä on viinin maistajana, ja erottaako tuoksuja toisistaan. Hyvin mielenkiintoista.


Fetapiirakka on kesäinen vierasvara, jolle sopii hyvin sauvignon blanc -viinin aromaattisuus.

Kesällä grillaaminen vaatii malttia, samoin kuin nauttia herkullisen shiraz-viinin mausteisuudesta.

Olemme päässeet nyt Chilen viinimatkamme puoliväliin. Matkamme jatkuu kohden etelää, jossa pysähdymme Cachapoalin ja Colchaquan viinialueille, joissa viinien tekeminen on taidetta.

Teksti ja osa kuvista: Heikki Remes
Ruokakuvat: Eeva ja Maija Remes
Maisemakuvat: Mikko Niemi

Ps. Kerro mielipiteesi viinimatkastamme. Mikäli haluat kommentoida etenemistämme, niin klikkaa juttuamme sen otsikkoriviltä. Voit kertoa ajatuksesi jutun lopun Kerro mielipiteesi -osioon.
Viiniterveisin Heikki, viinimies Juankoskelta.

4 kommenttia:

  1. Myös osa 2/8 oli mukavaa luettavaa ja katseltavaa. Tuleva kirjasi Chilen viineistä pitää lisätä syksyllä ostoslistalle. Onko tarkkaa ilmestymispäivää tiedossa? Timo

    VastaaPoista
  2. Fetapiirakka ja Chilen tyyliin tehty kipakka Sauvignon Blanc on varmasti huippuyhdistelmä! Täytyykin testata pikimmiten.

    VastaaPoista
  3. Hienoa työtä! Animoi lähtemään Chileen viinimatkalle! t. Marjut Langefeld / Weinwelt Langefeld

    VastaaPoista
  4. Hei Marjut. Kiitos mietteistäsi. Kyllähän sitä aina aiheesta innostuu, kuten Sinäkin omista luomuviineistä. Niin Chile kuin Saksakin ovat pitkällä viinien kestävässä kehitykseesä. H.

    VastaaPoista