Ravut, rapuviinit ja artisokat maistuvat rapujuhlissa

Rapujuhlat ovat iloista yhdessäoloa, jossa saksiniekat kutsuvat seuraansa hämärtyvään syysiltaan. Riittävä määrä rapuja, latva-artisokkaa vaihtoehtoruokana, sopivat juomat ja sormien huuhdemaljat takaavat sen, ettei juhlissa tarvitse näppejään nuolla.


Rapujuhlat ovat iloista yhdessäoloa, jossa keskipisteenä on itseoikeutetusti rapu juhlan kutsuvieraana. Pöydän koristelu ja kattaus on sovitettu tyylikkääseen ja rentoon illanviettoon. Oleellista on mukava ja keskusteleva seurustelu, johon ravut ja rapuviinit antavat maistuvan panoksensa.


Rapuillallisella sorminäppäryys ja sanan käyttö ovat valttia.

Rapujen syönti on rituaalinomainen seurustelumuoto, joka rakentuu syömisestä, juomisesta, puheen sorinasta ja reippaista lauluista. Rapujen syönti alkaa saksista ja sitten siirrytään selkäpanssarin mehukkaaseen nesteeseen sekä rapuvoihin. Lopuksi päädytään pyrstöön, joka nautitaan paahtoleivällä tillisilpun kanssa. Rapujen hento ja vivahteikas maku tuo oman osansa kevyeen alkuruokaan. Makukokonaisuuden täydentävät yrttiset ja pirteät rapuviinit. Näin rapuillallisen kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Ja rapukin on varmasti tyytyväinen saamaansa kohteluun.


Latva-artisokka on mukavaa sormiruokaa illanistujaisissa.
Latva-artisokat tarjoavat rapujen kaltaista näpräämistä ja makustelua niille, jotka eivät ravuista välitä. Kukinnosta nautitaan ensiksi terälehtien mehevät alaosat. Lehdet vedetään yksitellen irti, tyvi kastetaan tuorejuustoon ja lehden pehmeä osa vedetään hampaiden välistä suuhun. Jäljelle jäävässä pohjassa on latva-artisokan herkullinen sisus. Nukkainen kukka-aihio, ”parta”, kaavitaan lusikalla pois ja pyöreä pohja nautitaan viipaleiksi leikattuna tuorejuustokastikkeen kanssa.

Makoisan illan lopputulos!  

Rapuviinien vivahteikkuus viehättää
Chablis on rapuviini numero yksi. Viinissä perinteisen Chardonnay-rypäleen hedelmäisyys saa makuunsa teräksisen ja mineraalisen piirteen. Kalkkikivilaatan päällä kasvaneet rypäleet ovat saaneet tiukan ja jäljittelemättömän aromikkuuden. Moreaun Chablis-viinien vivahteikas maku on peräisin viinimehun käymisestä hiivasakan päällä. Viinejä ei ole kypsytetty tammitynnyreissä, jolloin makuun jää raikkautta ja mineraalisuutta. Malolaktinen toinen käyminen pehmentää viinin makua ja antaa sille kevyen voisen olemuksen.
   Vicarage Lane on uusi-seelantilainen viinitila, jonka toinen omistaja on keiteleläinen Satu Lappalainen. Satu ja John Kennard tuottavat tyylikkäitä valkoviinejä, joiden mausteisuus ja yrttisyys maistuvat oivallisesti rapujen kanssa. Riesling-viinin hienostunut hedelmäisyys ja mineraalisuus ovat hyvä vastinpari rapujen herkkiin makuihin. Viinitilan rieslingissä on rypäleelle tyypillistä hapokkuutta, mutta puolikuiva maku pehmentää hyvin suutuntumaa ja tekee kokonaisuudesta tasapainoisen ravun pehmeiden makujen kanssa. Vicarage Lanen kuohuva Sauvignon Blanc maistuu eloisan hedelmäiseltä, ja viinien hedelmäisyyden sekä hapokkuuden välillä vallitsee luonnollinen tasapaino. Yrttisten rapujen kanssa makujen kokonaisuus on nautinnollinen ja kuohuviini antaa kokonaisuudelle juhlavuutta.


Valkoviinien aromikkuus ja hapokkuus sopivat hyvin rapujen vivahteikkaisiin sekä yrttisiin makuihin.

Viinilasillinen:
Moreau Chablis La Croix Saint-Joseph. Ranska, Chablis 2010. Alko nro 571367. Hinta 15,48.
Keltainen, sitruksinen tuoksu ja kuiva, erittäin hapokas, mineraalinen sekä kevyen voinen tyylikäs maku.
Moreau Chablis Premier Cru Mont de Milieu. Ranska, Chablis 2008. Alko nro 555507. Hinta 24,90.
Keltainen, omenainen tuoksu ja kuiva, hapokas, yrttinen, mineraalinen sekä voinen maku.
Vicarage Lane Canterbury Riesling. Uusi-Seelanti, Canterbury 2010. Alko tilausvalikoima 935897. Hinta 14,98.
Vaaleankeltainen, sitruksen ja kukkien tuoksuinen sekä puolikuiva, tasapainoinen ja hennon hunajainen maku.
Vicarage Lane Bubbly Sauvignon Blanc. Uusi-Seelanti, Marlborough. Alko tilausvalikoima 915917. Hinta 13,98.
Vaaleankeltainen, yrttinen tuoksu ja aromikas, erittäin kuiva sekä hapokas ja pienikuplainen kuohuviini.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva ja Heikki Remes
www.viinimies.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti