Parsa nousee Västinniemellä, osa 2

Kevät on kasvun aikaa. Sen voi havainnoida parsan nopeaa kasvua seuraten. Neljä päivää sitten parsapenkin taimet olivat nousseet hyvin esille, ja nyt leikattiin ensimmäiset tuoreet parsan versot.

Neljän vuoden jälkeen istutuksesta parsat ovat ”vapaasti leikattavissa”, eli kaikki versot ovat hyödynnettävissä. Mikäpä sen nautinnollisempaa kuin valmistaa maittava makupala juuri leikatuista parsan varsista.

Tässä kuvassa on tarkalleen vuosi sitten samasta parsapenkistä leikatut ensimmäiset parsanvarret. Oleellista on huomata parsan muutokset kasvustossa. Viime vuonna pääsi vielä herkuttelemaan nuoren taimen kynän ohuilla versoilla. Onko niin, että ikääntyessään kasvi saa paksumman kuoren?

Vuodet ja kasvu eivät kuitenkaan pilaa nautintoja. Siitä osoituksena maittava ja ruokaisa Maisan salaatti, johon keväinen, kevyesti kypsennetty parsa sopii erinomaisesti.

Teksti: Heikki Remes    Kuvat: Eeva Remes                          www.viinimies.com

2 kommenttia:

  1. Luulin aina, että parsa kasvaa maan alla, hiekassa? Kiitos, että opetit minulle jotakin aivan uutta, Heikki!
    t. Marjut Langefeld

    VastaaPoista
  2. Guten Tag Marjut.
    Olemme molemmat oikeassa. Pitää vaan erottaa valkea ja vihreä parsa. Mainitsemasi valkea parsa kasvaa maan alla hiekassa, valolta suojattuna.
    Mikäli sen antaa nousta maan pinnalle, kasvupenkin ollessa matala, niin versot saavat sinipunaisen ja vihreän värinsä, tapa jota minä kuvaan.
    Ystäväni Eero Raussi opasti minua valkoisista parsoista seuraavasti:
    "Yksi juttu parsoista, joita keitimme Ranskassa, jossa ne olivat myynnissä toreilla ja turuilla huhtikuussa. Lähes kaikki myynnissä olevat parsat olivat valkoisia. Ystävämme vaativat, että ostamme ne tuoreina torilta. Keittoajaksi kaikki antoivat 15 - 20 minuuttia, että ne olisivat pehmeitä. Kaikki Suomen ohjeethan kehottavat jättämään ne pureskeltaviksi. Ranskalaiset, ainakin maan länsirannikolla, herkuttelevat parsansa kotona kypsinä sellaisinaan tai alkuruokana ja dippaavat niitä kallistetulle lautaselle lorautettuun viinietikkaan. No varmaan patonkia pitää pöydässä aina olla. Siinä kaikki.Eero"
    Sinähän Marjut tiedät kaiken luomuviineistä. Mitä viiniä sinä valitset parsan kaveriksi?
    Heikki

    VastaaPoista